Meillä oli viikon aikana niin hieno kokoonpano! Melkein kaikki perheenjäseneni olivat saman katon alla yhden yön, ja sisaruksista nuorin (minä) sai lattiapaikan koiran kanssa. Viikon kuluessa väki väheni yksitellen, ja pääosin aikaa vietimme minä, isä, isosisko, siskontytöt ja naapuriin tullut lomalainen. Meillä oli myös pääosin todella hauskaa!
Ensimmäisenä lomapäivänä otin uskollisen Nishikini alle ja polkaisin 27 kilometriä läheiseen pitäjään ystäväni luo. Kannatti polkea vastatuuleen, ystäväni oli nimittäin valmistanut jälleen kerran niin mahtavat herkut, että persluissa tuntuva kipu ei haitannut laisinkaan. Kotiinkin piti tietysti päästä, joten pituutta lenkille tuli rapiat 55 kilometriä. Tein viime kesänä saman retken ja voin ylpeänä sanoa, että tällä kertaa matkat taittuivat nopeammin kuin viime kerralla. Kotiin menin grillin kautta - valitettavasti täällä Etelä-Suomessa ei olla vielä opittu valmistamaan grillihampurilaisia.
Omakotitalossa vierailu täytyy hyödyntää aina pesemällä kulkupelit! Autot ja pyörä saivat uuden kiillon pintaan, vaikka vesisade yllätti autopesijän. Sateet eivät vaikuta mielentilaani. Loma on aina lomaa, vaikka taivaalta tulisi mitä. Ulkoiltu on erittäin paljon viileähköstä kesästä huolimatta, hyvä jos poskieni punoitus himmenee joulukuuhun mennessä.
Herkuttelin pääasiassa grilliruoalla, makkaroilla ja kesäisillä leipomuksilla, mustikkanutellatäytekakun tein siskontytön synttäreiden kunniaksi. Tyttö M sanoi minulle, että ei saa ostaa mitään prinsessajuttuja, vaan hän toivoo Adidasta lahjaksi. Tyttö M sai Adidaksen hupparin ja oli siitä erittäin onnellinen. Kävimme tyttöjen kanssa joka päivä lenkkeilemässä ja ulkoilemassa koirien kanssa, ja sen kunniaksi ostin kummitytölleni A:lle Niken lenkkarit. Niin kuka on se paras (ja ainoa) täti? :) Vältän kaikessa elämässä turhaa krääsää, mutta laadukasta (ja urheiluun liittyvää) käyttötavaraa ostan mielelläni rakkaille lapsille.
Pitihän niitä uusia lenkkareita käydä testaamassa yleisurheilukentällä, jossa täti on elänyt aikoinaan jännittäviä hetkiä! Rakastan yleisurheilukenttiä, niissä on aito urheillullinen fiilis. Siskontytöt vetivät kanssani saman pikajuoksutreenin polvennostojuoksusta viimeiseen vetoon saakka, ja seuraavat kaksi päivää minulla oli jopa vatsalihakset niin kipeät, etten pystynyt nauraa isäni tyhmille vitseille (saati omilleni). Ensimmäisenä lomaviikkona tuli urheiltua niin paljon, että nälkä oli jatkuvasti aivan älytön. Pari kertaa jouduin heräämään yölläkin syömään.
Mikä parasta, ehdin nähdä viikon aikana myös monta ystävääni, joita en pitkän välimatkan takia näe usein. Joka paikkaan en tietenkään ehtinyt, sillä halusin viettää mahdollisimman paljon aikaa myös oman perheeni kanssa. Kuntosalikamppeetkin olin ottanut mukaan, mutta enhän minä mihinkään salille ehtinyt. Arkena sitten taas!
Eilen oli kotiin ajaminen ja lepopäivä. Tänään ampaisin aikaisin aamulla mansikkapellolle poimimaan mansikoita itsepoimintahintaan. 5,5 kiloa lähti mukaan. Harmi, että pakastustila on rajallinen.
Ensi viikolla alkaa jälleen uusi projekti, josta olen haaveillut yli 10 vuotta. Uusi, vakava harrastus, elämäntyyli, jota olen ihaillut niin kauan kuin olen ollut olemassa. Tästä projektista lupaan kertoa ensi viikolla!
Tässä lomakuulumiseni tältä erää, onneksi on vielä toinen viikko jäljellä!
-EVE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti