1. Onko suomenpystykorva se räksyttäjä?
Juu, sama koira. Räksytys ei ole koiralla kovin hyvä tavaramerkki, mutta suomenpystykorvan kuuluukin haukkua. Suomenpystykorva ilmoittaa omistajalleen kaikesta havaitsemastaan liikkeestä ja näin ollen on myös mainio talovahti. Sodan aikana suomenpystykorva ilmoitti vihollisen tulosta jo kaukaa, jolloin talonväki pääsi pakenemaan ajoissa. Metsällä koira ilmoittaa haukullaan metsästäjälle saaliin paikan ja peittää samalla metsästäjän äänet. Näillä asioilla puolustan suomenpystykorvan "moitittavaa" räksyttämistä ja avaan haukkumisen taustoja rodusta tietämättömille.
2. Onko teillä suomenpystykorva? Meidän mummolaskin oli semmonen!
Pienen keskustelun jälkeen selviää, että mummolassa joko todella oli suomenpystykorva tai suomenpystykorvaksi kutsuttu sekarotuinen koira, jossa oli noin 3% aitoa pystykorvaa. Yhtä kaikki, suomenpystykorvan näkeminen tuo monelle rakkaita muistoja lapsuudesta ja suomalaisesta maaseudusta, onhan rotu suomalaista kansanperintöä parhaimmillaan.
3. Eikös se oo sellainen oravanhaukkuja?
On varmaan, jos menet sen ensimmäisestä haukusta oravan ampumaan.
4. Pureeko se?
Se, että koira tervehtii haukkumalla, ei tarkoita, että koira olisi puremassa. Ei normaali ihminenkään tavattaessa ensimmäisenä lyö nyrkkiä toisen nenään. Toki en voi olla aina varma, mitä koirani pääkopassa liikkuu ja että miellyttääkö uuden tuttavuuden pärstä sitä vai ei, onhan koira sudesta polveutuva ja osaltaan arvaamaton luontokappale. Ensimmäisenä en lähtisi naamaani laittamaan vieraan koiran lähelle, oli kyseessä minkälainen koira tahansa. Tämä on tosiasia, mutta vastaan silti, että ei pure, koska muutoin meillä ei kävisi vieraita.
5. Mitä sillä metsästetään?
Itselle niin selvä asia voi olla jollekin täysin vieras. Niinpä levitän kaikille tietoa juurta jaksain, että suomenpystykorva on lintukoira. Tästä syntyvä mielikuva on usein niityllä kirmaava koira pikkulintujen perässä, joten tarkennettakoon, että suomenpystykorvalla metsästetään metsäkanalintuja. "Olet varmaan joskus kuullut ukkometsosta? Hyvä, olet siis oikeilla jäljillä."
6. Haukkuuko se sisällä?
Ensimmäinen viikko kerrostalossa oli tuskaisaa, en nukkunut silmällistäkään. Kuura vahti joka ikistä korvalla kuultavaa kohahdusta. Nykyään Kuura ei korvaansa lotkauta edes postikustille. Jos tulee vieraita, Kuura tervehtii ovella ja joskus yrittää komennella mamia lenkille. Eli, haukkuu sisällä vähemmän kuin keskiverto puudeli.
7. Onko tuo sun koira nyt tyttö vai poika? Suomenpystykorvat näyttää kaikki pojilta.
Muutama tuttu on kysynyt tätä vielä senkin jälkeen, kun on käynyt meillä ihastelemassa Kuuran nisillä lepääviä pentuja. Omaan silmääni uroksen ja naaraan ulkonäölliset erot ovat tietysti yhtä selvät kuin miehen ja naisen.
8. Onko se teidän koira aina ulkona?
Joskus sisäkoiran omistava ihminen on kummastellut, onko suomenpystykorva aina ulkona, ikään kuin se tarkottaisi, ettei koirista huolehdita. Koirat eivät ole aina ulkona, mutta usko tai älä - ne viihtyvät siellä erittäin hyvin. Kuura on nykyään sisäkoira, vaikka suomenpystykorva ei ole perinteinen sisä-/seurakoira. Minun näkemykseni kuitenkin on, että kaikki koirat on mahdollista totuttaa sisälle, mikäli siihen on resursseja. Ulkokoirissa ei kuitenkaan ole mitään vikaa, kunhan koiria ei hylätä häkkeihin.
9. Haukkuuko se yölläkin?
Haukkuu, jos jotain odottamatonta tapahtuu. Etenkin ulkona odottamattomia asioita on helpompi havaita, esimerkiksi siiliystävät, jotka tykkäävät lyllertää koiran tarhaan yöaikaan.
10. *Lässyttämällä* Saako sitä vähän haistaa? Anna nyt sen vähän haistaa tätä mun koiraa! (Lenkillä)
Suosittelen pitämään sen remmin nyt hyvin kireällä, kun me kävelemme tästä ohi. Näin tekisi mieleni sanoa. Sen sijaan sanon kohteliaasti, että ei saa haistaa, koirani ei pidä muista koirista. Etenkin suomenpystykorva nartut ovat hyvin oman arvonsa tuntevia ja usein äksyjä muita koiria kohtaan. Suomenpystykorva on myös hyvin reviiritietoinen, eli jos se kokee, että hänen tontilla täällä patsastellaan, naapurin sesse saa hyvin äkkiä lähdöt. Suomenpystykorva on myös mustasukkainen omistajastaan, eli kaikki pääsevät helpommalla jos voidaan lenkkeillä ilman väkisinhaistattamisia.
Ilman koiria kulkevien mummojen luo Kuura sen sijaan olisi into piukeana menemässä, ja on saanut monilta kehut ja rapsutukset kauniista ulkonäöstään.
+1. Onko suomenpystykorvat kalliita?
Käyttöarvoonsa nähden eivät, hinnat pyörivät tuhannen euron molemmin puolin. Kuurasta on maksettu nollaseiska viinapullo, mutta Kuuran arvoa perheenjäsenenä ei voi rahassa mitata.
Onko sinulla sellainen koirarotu, joka herättää ihmisten huomion? Onko sinulta kysytty näitä samoja kysymyksiä?
Kuvissa esiintyy Kuura ja sen 2014 kesän penskoja.
EVE
Hyvin kuvattu pystykorvan luonnetta. Neljäs pystykorva menossa ja parempaa koiraa on varmaan vaikea löytää! Suomen pystykorva on erittäin terverotuinen koira joka sopeutuu isännän tai emännän elämään sekä ulko-että sisätiloissa. Mutta koiran kannalta olisi hyvä jos sen kanssa kävisi metsästämässä niin paljon kuin suinkin voi. Mutta kyllä se seurakoirana voittaa kaikki muut rodut jos siitä pidetään tarpeeksi hyvin huolta ja annetaan sille jotain hyödyllisiä ja mielenkintoisia tehtäviä luonnon seassa!
VastaaPoistaKiitos kommentista! Kuka tahansa masentuu, jos ei pääse touhuamaan asioita, jotka ovat omalle lajille ominaisia. Niin myös pystykorva. Pelkästään sohvakaveriksi tätä rotua ei siis kannata ottaa, siinä olen kanssasi samaa mieltä! :)
PoistaHyvä postaus! Kaikki kohdat kuulosti tutuilta :).
VastaaPoistaTuo kymmenes kohta on kyllä niin tuttu. Naapurit osaavat onneksi ottaa koiransa kiinni/pitää toisella puolella tietä, kun kuljen pystykorvan kanssa ohi. Tuntemattomat joskus päästää koiriansa vähän liian lähelle, jolloin joutuu itse hädissään kiskomaan oman koiran kauemmas. Antaa kyllä aika huonon kuvan suomenpystykorvasta, kun rotu muuten on niin ihmisystävällinen. Meidän pystykorva myös innoissaan menis tutustumaan ihmisiin ja kerjäämään vähän huomiota. Vähän vanhempiin ihmisiin törmätessä alkaa itseäkin hymyilyttää, kun kehutaan miten nätti suomenpystykorva. Ainahan se on mukava kuulla kehuja omasta koirasta :)
Kiitos! :) Hyvä, että muillakin on samoja tuntemuksia koiran etäämmälle kiskomisesta, ei kovin mairittelevaa tosiaan, mutta sellaista se elämä välillä on. Pääasia, että ihmisille ollaan edukseen ;) Kehujia kyllä riittää ja se todella on aina mukavaa! :)
PoistaOmpas kiva postaus! Liitympä samalla lukijaksi, mukava että vielä joku innostuu blogia pitämään. Itsellä takana viisi vuotta (tauon jälkeen olen hissukseen palannut, koitan just aktivoitua taas) ja huomasin yks kaks, ettei kukaan enää blogia kirjota :D Mutta juu, meillä tulossa parin päivän päästä eka pystärinarttu ajokin ja sakemmannin joukkoon, joten mukava törmäillä pystäriblogeihinkin ☺
VastaaPoistaLaura / Koiran haukuntaa
Kiitos kommentista, kiva jos tykkäsit. Ja onnittelut hienon rodun valinnasta! :) Täytyypä tsekata sinunkin blogi, samantyyliset blogit on yleensä kivaa luettavaa itsellenikin. :)
PoistaTäytyy sanoa että itselläni ei valitettavasti kovin hyvää kuvaa ole lapsuudesta suomenpystykorvista jäänyt. Juurikin tuo räkytys ja aggressiivisuus on eka mielikuva joka pystäristä tulee. Oma isäni harrasti metsästystä ja setterit ja spanielit ovat vieneet mun sydämen <3 Jos metsästyskoirista puhutaan, niin myös beaglet ovat aivan ihania!
VastaaPoistaKiitos kommentista! Yleensä suomenpystykorva ei ole aggressiivinen ihmisiä kohtaan, mutta tottakai poikkeuksia voi olla. Suu vaahdossa haukkuva koira monesti tuo mielikuvan vihaisesta koirasta. Onneksi sinulla ei silti ole kaikkiin rotuihin mennyt maku. :) Jokaiselle löytyy varmasti sopiva metsästyskoira! :)
PoistaMe saatiin sisarusten kanssa pelätä naapuruston vihaisia pystäreitä lapsuudessa, ja jopa osumaakin hampaista tuli. :D Pitäis ehkä yrittää tutustua uudestaan rotuun, jospa nuo oli vaan jotain maanantaikappaleita... :) Joo kyllä ne lemppareimmat rodut valikoituu metsästyskoirien joukosta, spanieli löytyy jo kotoa ja joko toinen sellainen tai setteri harkinnassa.
PoistaOotko vielä tänä syksynä lähdössä metsästysreissulle Lapin suunnille ? :)
Apua, kyllä vähemmästäkin jää huonot muistot! Onneksi on tullut varmasti koirien parista myös hyviä muistoja huonojen tilalle. :)
PoistaAlunperin oli tarkoitus lähteä Lappiin tulevana sunnuntaina, mutta suunnitelmat muuttuivat siten, että lähdemmekin Ruotsiin. Uudesta postauksesta voit lukea lisää, jos kiinnostaa! :)