Olen aina ollut sitä mieltä, että kasvis ja kala -ruokavalio on järkevä. Olen kuitenkin aina pitänyt itseäni niin laiskana ja ajatellut, etten muka pystyisi ikinä omalla kohdallani toteuttaa moista ruokavaliota. Mitä ihmettä sitten söisin? Miten kukaan voi elää ilman jauhelihaa?
Metsästysharrastuksen aloitettuani olen alkanut pohtia pintaa syvemmälle sitä, mistä meidän ruoka oikein tulee. Toki olen aikaisemminkin tiennyt, kuinka surkeat olot tehotuotantoa varten elävillä eläimillä on, en vain ole ajatellut asiaa sen enempää. Nyt kuitenkin ajattelen, ja siitä syystä en halua syödä enää tehotuotettua lihaa.
No jos kerran olen niin jaloaatteinen, etten pikkuhäkissä kituvaa kanaa voi syödä, niin miten voin jahdata eläintä metsässä oikein koiran kanssa ja sen jälkeen vielä tappaa sen? No, sehän käy yhtä helposti kuin jauhelihapaketin avaaminen. Kyllä se kinkku jäisi pois monesta joulupöydästä, jos se sika pitäisi itse tappaa. Mielestäni lihansyöjän on kyettävä siihen. Tällöin sitä ruokaa arvostaisi paljon enemmän, kun on itse aterian eteen selkä hiessä raatanut.
Inhoan nykypäivän läskipäistä kulttuuria, jossa ruokaa on saatavilla aina ja kaikkealta ja sitä mukaa ruokaa heitetään pois järjettömiä määriä. Pyrin aina käyttämään jokaisen ruoan palan, mitä olen kaupasta vetänyt, mutta silti tietysti välillä ruokaa pääsee vanhentumaan. Onneksi Kuuralle maistuu, jos ihmisille ei enää kelpaa. Jos joudun heittää ruokaa pois, sydäntäni puristaa. Jossain päin maailmaa ihmiset näkevät nälkää, ja me heitämme ruokaa pois. Huomaa, että puhun meistä, MEISTÄ kaikista länsimaalaisista, en koe itse olevani millään tavalla parempi kuin muut tässä asiassa, vaikka yritän joka päivä tehdä parempia valintoja.
Ihminen on sekasyöjä. Mielestäni on hyväksyttävää tappaa eläin syötäväksi, mutta haluan tehdä sen itse tai muutoin olla varma, että eläin on saanut elää hyvän elämän. Riistaeläin saa myös hyvän kuoleman - se ei saa metsästäjän luodin johdosta millään tavalla poikkeavaa kuolemaa, sillä syödyksi se tulisi kumminkin. Eivät metsän eläimet vanhuuteen kuole. Osa pedoista tappaa jopa huvikseen, ja mielestäni se on saaliseläimelle vielä surkeampi kohtalo kuin tapetuksi tuleminen ravinnoksi.
No, miten erittäin paljon urheileva henkilö on pupunruoalla jaksanut? Hyvin, ja painokin on lähtenyt pitkän tauon jälkeen nousemaan, sillä nyt kiinnitän huomattavasti enemmän huomiota siihen, että saan tarpeeksi ravintoa treenimäärääni nähden. Huomioin enemmän sitä, että saan riittävästi proteiinia ja rasvaa, nyt kun ei ole enää lihaa lautasella. Kalaa syön kolme kertaa viikossa.
Koska vältän ehdottomuutta monessa asiassa, voin jatkossakin ostaa lihan eettisestä lihakaupasta, jonne tuodut lihat ovat tulleet suurin piirtein suoraan pellolta. Tämä on tottakai paljon hintavampaa lihansyöntiä, mutta maksan mieluummin siitä, että voin halutessani syödä eettisempää lihaa tehotuotetun sijaan. Tällaista lihaa ei, kuten ei riistaakaan, ole yhtä helposti saatavilla kuin hunajamarinoituja kanasuikaleita, joten suuren osan ajasta tulen elämään kasvisruoalla ja kalalla.
On siis virheellistä sanoa, että olisin tästä eteenpäin kasvissyöjä - pikemminkin olen ruokarajoitteinen - en syö tehotuotettua lihaa. En ala leikkiä muita parempaa tässä asiassa, vaan minun puolesta jokainen voi tehdä ihan niin kuin hyvältä tuntuu. Nämä ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni asioista, eikä kaikkien tarvitse olla kanssani samaa mieltä. Ainoa asia, joka on mielestäni jokaisen velvollisuus, on tarkastella hieman omaa ostokulttuuria ja sitä kautta vaikuttaa siihen, että ruokahävikki vähenisi.
Vielä en ole juurikaan huomannut olossani muita muutoksia kuin suuremman nälän, mutta aion kertoa teille lihan poisjättämisen vaikutuksista elämässäni lisää myöhemmin. Päivä päivältä olen kuitenkin vakuuttuneempi siitä, että näin haluan jatkaa.
EVE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti