MILTÄ PUPUNRUOKA MAISTUU?

Elämäni pisin lihaton jakso oli puolitoista kuukautta, ja se meni rikki eilen, kun tein suppilovahveroista ja pororouheesta kastikkeen. Sanoin mun miehelle, että "kun en oo pariin kuukauteen syönyt lihaa, niin meenköhän ihan tukkoon tästä annoksesta". Juippi tokaisi siihen, että hän ei ole kahteen vuoteen syönyt vihanneksia, että mitäköhän hänelle tapahtuu. No, nauroin.

Vihannesten syönnillä juippi viittasi keittiömme uusimpaan myllyyn nimeltä mehulinko. Eilen surauttelin porkkanoista, punajuurista ja omenoista ison kannullisen mehua ja porkkanasta jääneen massan käytin sämpylätaikinaan. Luulen, että juipin huoli liiasta kasvistensaannista on kuitenkin aiheeton. Punajuurimehun uhka taisi olla pieni järkytys, mutta onneksi hän sai valita olla maistamatta sitä. ;)

Kun ilmoitin perheelleni, että en syö enää kaupan lihaa, kommentit olivat hyvin vaihtelevia. Pienen kyseenalaistamisen jälkeen kaikki kuitenkin suhtautuivat asiaan positiivisesti. Päällimmäisenä mieleeni jäi isäni kommentti:

"Sitten sun pitää ampua hirvi."

Isäni oli oikeassa, nimittäin hirvestä riittäisi lihaa pidemmäksi aikaa. Isäni ei tainnut kuitenkaan heti hoksata, että joka aterialla ei välttämättä tarvitse olla lihaa. Jos sanon, että syön riistaa, se ei tarkoita, että riistaa pitäisi löytyä viisi kertaa päivässä. Sitä löytyy kun sitä löytyy. Olen ollut syksyn aikana kaksi kertaa kotona käymässä, ja molemmilla kerroilla isä oli ostanut lohen. Tuollainen toisen huomiointi lämmittää sydäntä pitkäksi aikaa.

Ennen tätä ruokavalionmuutosta söimme juipin kanssa jatkuvasti jauhelihaa eri muodoissa. Kanasta emme kumpikaan välitä. Possunpihveihin kyllästyi kesän grillailujen jälkeen. Mitään hienoja lihoja ei tullut koskaan laitettua. En todellakaan kaipaa jauheliharumbaa, nykyään tulee syötyä paljon monipuolisemmin. Pekonia tekee mieli monesti ja sitä aion vielä joskus syödäkin, edelleen laatu korvaa määrän. Jo syö lihaa harvemmin, kestää kukkaro panostaa laatuun.

Ps. Lapin liha by Polarica - Wildfood kylmäsavustettu pororouhe pääsee kyllä jatkossakin meikäläisen lautaselle, se tuo erittäin maukasta vaihtelua kastikkeisiin. Poro elää puoliksi villinä joten sen lihaa haluan syödä ja teen sen hyvillä mielin.

Yhtä kaikki, en ajattele jääväni paitsi juuri mistään, paitsi pekonihampurilaisesta. Tällä hetkellä menen hampurilaisravintolaan kuitenkin pääasiallisesti valkosipulimajoneesin takia. Kyllä mä pärjään.

Voinemme kuitenkin päätellä kuvista sekä siitä, että miesväkikin on aina ruokapöytään ilmaantunut, että kasvisruokakin on maistuvaa.

EVE