Olin alkuviikosta mukana Metsästäjäliiton kehittämällä Metsästysammunnan ABC -kurssilla. Kurssi pidettiin kahtena iltana Mäntsälässä ja kouluttajana meillä toimi Tapio Palmunen. Kursseja järjestetään vähän, ja olin onnekas, kun olin ensimmäisten mukaan ilmoittautuneiden joukossa kuusihenkisessä ryhmässä.
Mielestäni on jokaisen velvollisuus opetella turvallinen aseenkäyttö. Aseet ovat vaarallisia välineitä ja niiden käsittely vaatii aina huolellisuutta ja keskittymistä. Koulutus aseiden suhteen ei mene milloinkaan hukkaan, siksi Metsästysammunnan ABC -kurssille voi osallistua kuka tahansa, oli sitten kokemusta ampumisesta tai ei. Meidän kuuden hengen porukassa osalla oli kokemusta ampumisesta ja riistalaukauksista, mutta osalla ei ollut minkäänlaista kokemusta aseista. Itsekin olin porukassa sitä ummikko-osaa, haulikolla olin ampunut vain muutaman kerran ja kiväärillä en koskaan. Toki pistoolista ja näin ollen aseiden käsittelystä minulla on kokemusta enemmän, joten en vierasta aseiden hypistelyä samalla tavalla kuin ehkä sellainen henkilö, joka ei ole koskaan asetta pidellyt käsissään.
Koulutus alkoi haulikkopäivällä. Ens alkuun tutustuttiin ohjaajaan sekä muihin ryhmäläisiin kahvikupin äärellä tuulisessa säässä, minkä jälkeen aloitettiin varsinainen koulutus turvallisuusasioilla ja haulikon osumakuvioiden analysoimisella. Sen jälkeen ammuimme kiekkoja penkalle nopeilla nostoilla tähtäämättä. Minä sain ampua puoliautomaattihaulikolla, sillä se sattui olemaan minun välityksilleni sopivin vaihtoehto - kurssi siis tarjosi laina-aseet sekä patruunat, mutta myös omia aseita sai käyttää.
Harjoittelimme liikkuvan kohteen ampumista liikkuvalla jäniksellä. Jäniksen vitaalialueella oli valkoinen ympyrä, johon Ruotsissa tulee osua kahdeksan haulia, mikäli mielii päästä siellä metsästäjätutkinnon läpi. Suomessa metsästäjätutkinto ei vaadi ampumakoetta, joten ampumakoulutus on täysin jokaisen omalla vastuulla. Ammuin jänistä kahdesti, ja molemmilla kerroilla osumat olivat joko kohtalaisia tai hyviä. Jäniksen jälkeen harjoiteltiin ampumista lentävään kohteeseen eli savikiekkoihin, ja osumat olivat niin ikään hyviä verrattuna liki olemattomaan kokemukseeni. Vihdoin ja viimein myös ryhmän täysin tuore aseenkäsittelijä osui yhteen kiekkoon, ja niihin muun ryhmän kannustushuutoihin oli hyvä lopettaa haulikkopäivä.
Seuraavana iltana oli vuorossa kivääri, ja meillä oli käytössä pienoiskivääri sekä pienoiskiväärirata, joka oli 50 metriä pitkä. Mittasuhteet olivat kiväärin kanssa samat, ainoastaan nyt meillä oli kaikki puolet pienempää. Pienoiskiväärillä oli mukava opetella ampumista, sillä se ei potkinut rintalihasta mustelmille eikä pitänyt minkäänlaista ääntä äänenvaimentimen ansiosta.
Koulutus alkoi turvallisuusasioiden kertaamisella sekä kiväärin ja kiikarin raakakohdistuksen opettelulla. Kiväärillä ammuttaessa on otettava huomioon, että sillä ammutaan pidemmiltä matkoilta kuin haulikolla ja näin ollen kiikarin ja aseen on oltava synkassa keskenään. Tämän jälkeen harjoittelimme kasa-ammuntaa, jonka ideana on ampua kaikki laukaukset mahdollisimman pieneen kasaan. Minulla oli vaikeuksia hahmottaa kiikarikuvaa, mutta vaikeuksista huolimatta minulta karkasi vain yksi laukaus kasan ulkopuolelle. Pistoolilla ampuessa olen oppinut tunnistamaan surkean laukauksen, ja niin tunnistin nytkin. Tämä on taas hyvä esimerkki siitä, että räiskiminen ei kehitä kenenkään ampumataitoa, vaan jokaisen laukauksen tulee olla harkittu ja hyvä.
Opettelimme ampumaan kiväärillä istualtaan ja seisaaltaan tuettuna sekä ilman tukea. Ammuimme sekä liikkuvaa hirveä että paikallaan olevaa peuraa sekä pienempiä ja enemmän tarkkuutta vaativia kohteita. Olen erittäin tyytyväinen omiin osumiini, vaikka kiväärillä ampuminen oli minulle huomattavasti vaikeampaa kuin haulikolla ampuminen. Kaiken kaikkiaan haulikko on minulle se omin juttu ja omiin tarkoituksiini myös sopivin metsästysase.
Kurssi oli kaiken kaikkiaan todella antoisa ja opettavainen. Ohjaaja oli erittäin ammattitaitoinen ja kannustava, ja kaikki lähtivät kurssilta iloisin mielin. Kaikki tämä oppi kustansi vain 70 euroa. Lisäksi ostin 12 euron arvoisen Metsästysammunnan ABC oppaan, joka sisältää vielä kaikki kurssilla läpi käydyt asiat. Ainoaksi miinukseksi taitaakin jäädä kurssien vähäisyys. Nyt kaikki kokeneet metsästäjät, keillä on valtuudet kursseja järjestää - ei muuta kun radat pystyyn, tulijoita nimittäin olisi jonoksi asti.
Erityisen hyvä mieli jäi siitä, kun ohjaaja sanoi haulikkopäivänä, että hyvin menee. Nyt on taas aavistuksen enemmän itseluottamusta lähteä lokakuussa Lappiin.
EVE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti