ELOKUUN PARHAAT

Kun blogini oli vielä treenipainotteinen, ruukasin (Suomi - Etelä-Pohjanmaa - Suomi -sanakirja: ruukata - olla tapana) koota joka kuun lopussa kuluneen kuukauden treenit ja miettiä seuraavan kuukauden tavoitteet. Vaikka blogini tyylilaji (ja kohta myös nimi ja ulkonäkö, lupaan sen!) on muuttunut, mielestäni kuukauden parhaita asioita oli niin kiva aina miettiä, että olen päättänyt jatkaa tätä postaussarjaa.

Elokuu on mielestäni yksi Suomen luonnon kauneimpia kuukausia. Mikä tekee elokuusta niin ainutlaatuisen?

1. Pimeät illat ja kylmät yöt. Kesä oli laimea, mutta silti hiostavia päiviä riitti. Niitä en yksinkertaisesti siedä laisinkaan. Aina, kun ilma yltyi hiostavaksi, aloin hartaasti toivoa syksyä. Minun puolestani syksy voisi olla aina! Välillä sisätiloissa tuntui olevan lämpimämpi kuin ulkona, mutta silti ikkunan avauksella oli samat vaikutukset kuin lehmän hönkäyksellä. Yritä siinä nyt sitten silmät ummistaa, kun sängyssä makaaminen saa aikaan samanlaisen hikoilun kuin häävieraana olo kesän kuumimpana päivänä puku päällä. Miten ihanaa on nyt avata makuuhuoneen ikkuna puoleksi tunniksi, ja koko kämppä on viileä ja raikas! Myös pimeys on mielestäni tosi kaunista ja tuo nukahtamiseen taas enemmän yön tuntua, niin unikin maistuu paremmin.

2. Kantarellit. Rakastan sieniä ja etenkin kantarelleja. Ensimmäiset kantarellit saapuivat Etelä-Suomeen jo heinäkuussa, mutta elokuu taisi olla näiden keltaisten herkkujen kulta-aikaa. Onneksi näitä löytyy vielä pitkälle syyskuuhun, ja toivottavasti kohta löydän myös suppilovahveroita, että pystyn täyttämään sienikaipuutani. Sienipaikkani sattuu vielä olemaan pettämätön, vaikka tiedän, että täysin salainen paikka se ei ole. Minulla on kuitenkin muutama kivenkolo, joihin muiden kädet eivät ainakaan vielä ole ulottuneet. Annan sienten kasvaa isoiksi, ja sitten käyn poimimassa ne. En ole vielä yhden yhtä sientä saanut pakkaseen asti, sillä kaikki sienet ovat kadonneet tuulensuojaani piirakoiden, keittojen ja kastikkeiden muodossa.

3. Orastava syksy. Utuiset aamulenkit koiran kanssa, peltojen, lehtien ja ilmankosteuden muodostama tulevan syksyn tuoksu, iltalenkit pimeällä vesisateella, kun ketään ei tule vastaan. Nämä kaikki ovat minulle pelkästään mukavia asioita. Oikein odotan sitä, että ilma on sen verran viileä, että on pakko laittaa villapaita metsälle! Kaikki syksyiset jutut ovat suosikkejani. Myös metsästyskausi alkaa elokuussa, mikä on varma syksyn merkki.

En tiedä, miksi olen ollut lapsesta saakka syysihminen. Se voi johtua siitä, että olen syntynyt lokakuussa. Syntymävuotenani oli tosin jo pysyvä lumi maassa lokakuun 27. päivänä, mikä ei taida tulla toistumaan enää koskaan.

Lokakuusta puheenollen, metsästysajat ovat varmistuneet ja metson osalta tilanne on täysin sama kuin ehdotuksessa, eli metson metsästys on sallittu Lapissa 10.9. - 31.10. Näiltä osin siis suunnitelmani Lapin reissusta on toteutumassa. Ei ole siihenkään enää pitkä aika.

Reissua ennen keskityn kuitenkin vegaanisiin vaihtoehtoihin, eli puolukoihin ja suppilovahveroihin! Mikä oli sun mielestä parasta elokuussa?


EVE